
Viisumisähläyksen jälkeen päätimme nauttia kirkkaasta syysaamusta ja ajella köysiratavaunulla viereisen Seoul Towerin juurelle. Paikkahan oli jo tuttu, mutta nyt ilma oli erityisen kirkas ja suosiollinen valokuvaukselle (ja toki ihan hengittämisellekin). Aurinko kultasi ruskan värittämät puut ja kaupunkimaisema jatkui silmänkantamattomiin vuorten välissä. Tällaista ei näe monessa paikassa - täkäläinen versio syksystä pesee Suomen vastaavan jääkiekkolukemin. Lämpöä on kymmenisen astetta tai vähän alle, aurinko paistaa lähes joka päivä eikä rännästä, loskasta tai pimeydestä ole tietoakaan.
Huomenna lähdemme pariksi päiväksi Seoraksanin kansallispuistoon maan koillisreunaan, ruskan ja vuorten pitäisi olla siellä vielä upeampia kuin täällä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti